Kiimainen virkamies, osa 2

Kiimainen virkamies pyysi uudelleen luokseen katsomaan elokuvaa. Oltiin edellisen kerran jälkeen juteltu ja annoin ymmärtää, ettei viimekertainen minua loukannut. Nyt kuitenkin kerroin heti, ettei ole mahdollista harrastaa seksiä, mutta se ei haitannut häntä vaan  hän halusi minut edelleen luokseen leffaseuraksi ja hän lupasi olla kiltisti.

Leffaa katsottiin yhdessä lähekkäin, hän ei pystynyt pitämään itseään kurissa vaan koko elokuvan ajan kosketteli ja nuoleskeli korvaani. Leffan jälkeen kieriskeltiin vähän lattialla, mutta minun oli aika lähteä kun vielä pystyin hillitsemään itseäni. Ulko-ovella vielä suudeltiin, hän suuteli kaulaani ja niskaani takaapäin, samalla ovea avaten, ja työnsi minut vitsikkäästi ulos ovesta.

Se juttu jäi sitten siihen. Tai niin luulin… jatkuu tarinalla Kiimainen virkamies, osa 3.

Varmuuden vuoksi

Ystäväni antoi baarissa miehelle puhelinnumeronsa, he tapasivat kerran kahvilla ja selvisi että miehellä on perhe ja vaimo (eron harkinta-aika menossa).

Uutta tapaamista ei tullut, kun mies ilmoitti palaavansa vaimonsa luo, mutta haluaisi silti pitää vaihtoehdot avoinna.

Jos sinulla on vaimo ja aiot yrittää pelastaa avioliiton, älä ota varalle toista naista.

Tinderella

Olen käyttänyt tinderiä, ja poistanut sen nyt jo aika monta kertaa. Se on hauska ”peli”, jota jaksaa pelata hetken. Ja yksinäisinä iltoina sortuu siihen jälleen vaikka vannoo, että ei enää!

Tinder on toisaalta hyvä, koska pääset juttelemaan vain niille joista olet kiinnostunut ja ketkä kiinnostuvat sinusta. Jää on siis murrettu jo heti, kun tulee match. Ja mikä mahtavampaa on huomata, että sinusta kiinnostuu joku! Mutta ei sitä huumaa jaksa kauaa, ja itsekin siellä huomaa tyyppejä jotka EDELLEEN siellä ovat. Olenko siis itsekin säälittävä tinderella, kun aina vaan uudestaan sinne päädyn? Niinhän itsekin ajattelen niistä samoista naamoista jotka tulevat kerta toisensa jälkeen vastaan….
Tähän samaan kategoraiaan kuuluu myös Hot or Not. Itsetuntoa kohottava sovellus, joka loppupeleissä on turhaakin turhempi.

Sitten on nämä ”deittisivustot”. Jos sivusto on ilmainen, voi olla varma, että vastaan tulee jos jonkinlaista urpoa pelkän seksin perässä. Maksulliset sivut taas tarjoaa sen turvan, että siellä toisella puolella on myös ihminen joka etsii jotain merkittävämpää, koska suostuu palvelusta maksamaan.

Mutta, onko ne deittisivustot jotenkin säälittäviä? Miksi minulle tuli heti ahdistus siellä? Enkö koskaan löydä miestä juuri minulle? Mitä nää urpot on? Missä mun unelma-viikinkini luuraa? Pakkohan sitä on jostain etsiä, kun ei baarissakaan voi joka ilta notkua + en halua lisää kännikaloja…

Kiimainen virkamies

Tapasin eräällä treffisivustolla miehen, joka oli hyvin vähäsanainen, kuitenkin suorasanainen ja niin kovin kovin kovin komea (yhdeksän). Tavattiin pari kertaa ohimennen pikaisesti ja hän vaikutti jännittävälle, tosi itsetietoiselle ja mielipiteikkäälle. Halusin tavata ja tutustua paremmin. Näillä pikatapaamisilla kosketus jäi vain kättelyyn.

Menin hänen luo katsomaan elokuvaa ja viihdyin, meillä oli oikein mukavaa yhdessä. Illan päätteeksi hän, hyvin kiltisti, päätti suudella minua (vihdoinkin!) ja voi että se oli ihanaa. Hetki suudeltiin ja pyöriskeltiin, mutta totesin kuitenkin, että pidemmälle siinä touhussa ei mennä. En ensinnäkään ole niin helppo ja naiseus esti. Tähän hän sanoi jotain, jota en todellakaan odottanut kuulevani häneltä: ”Sitten sun on paras lähteä”. En tässä vaiheessa todellakaan tiennyt miten reagoisin. Eniten minua nauratti kyseinen tilanne. Vielä eteisessä sain suudelman ja käskyn lähteä, muutoin hän olisi nainut aivoni pellolle. Paras oli siis lähteä ja vikkelästi.

Mitähän tästäkään olisi mieltä?

[Itseni arvioin hyvänä päivänä kuutoseksi, asteikolla 1-10]

Viikinki

Olen jo pariin otteeseen puhunut Viikingistä, joten on kai sopivaa kertoa hänen tarinansa kokonaan.

Viikinki oli yllättävä match tinderissä. Hän on komeahko, tatuoitu, vaalea ja parrakas. Juuri mies minun makuuni. Alussa juteltiin harvakseltaan niitä näitä, mutta pikkuhiljaa alkoi armoton flirttailu puolin ja toisin. Pian oltiinkin jo facebook-kavereita. Edelleen viestiteltiin vaan, yleensä vielä minun aloitteesta. Flirttailtiin ja kuviakin vaihdeltiin, mutta hän ei ihan ollut vielä ymmärtänyt, että tosiaan olisin hänestä kiinnostunut. Sitten tuli tämä tapaus Kolmiodraama joka pisti rattaat pyörimään. Viikinki soitti minulle ja puhuttiin puhelimessa varmaan tunti. Huomasin jo silloin hänen olevan ainakin pienessä humalassa, mutta ei se haitannut.

Saatiin ne treffit sovittua, mutta tuli pari muuttujaa ja hän joutui ne perumaan. Saatiin kuitenkin sovittua ne sunnuntai-illan treffit, jonne Viikinki saapui humalassa. Mikä pettymys kaiken sen odottamisen jälkeen! Ajattelin, että ei siitä tule mitään.

Jatkettiin kuitenkin viestittelyä, flirttailua ja avauduttiin toisillemme asioista. Hän tietää minusta asioita joita edes entinen miesystäväni ei tiennyt. Tahtoisin hänet tavata vielä, jos hän saapuisi paikalle selvänä, ja sitä olen yrittänyt saada aikaan. Viikinki on vain niin kovin kiireinen työmuurahainen, isä ja ties mitä, että yhteisen ajan sopiminen on niin pirun vaikeaa.

Jos se on jo nyt näin hankalaa, kannattaako sitä edes odottaa?

Seksisuhde(ko)

Mies pyysi käymään luonaan töiden jälkeen. Nainen vastaa myöntävästi, mutta ilmoittaa, että seksiä ei voi harrastaa kuukautisten takia. Tähän mies totaa tyynesti: ”No ei sitten, mitä sä kuvittelit meidän tekevän? Pelaavan pleikkaa?”. He olivat kuitenkin jo hetken tapailleet ja oli normaalia viettää iltaa mm.pelaillen.

Jos hakee pelkkää seksisuhdetta, siitä pitäisi kai keskustella ensin yhdessä ja sopia jätetäänkö se muu hengailu kokonaan pois. Tämmöiset tilanteet voi olla muuten aika yllättäviä.

Omia ajatuksia sinkkuudesta

Olen tosiaan nyt jo jonkin aikaa saanut elää sinkkuna pitkän parisuhteen jälkeen. Eron hetkellä koin ristiriitaisia tunteita siitä ja alussa olikin pelottavaa lähteä kohti treffailua. Piti miettiä mistä sitä seuraa voisi edes etsiä ja miten sitten tulee edes käyttäytyä treffeillä?

Ja onhan tämä ollut vuoristorataa. Hauskaa ja jännittävää suurin osa, mutta on ollut niitä hetkiä, kun tahtoisi vaan luovuttaa. Olenkin ystävälleni sanonut monesti perustavani luostarin jonne muutan, kauas miehistä. Mutta sitten tulee vastaan taas joku, joka saa pääni kääntymään.

Mahtavinta sinkkuudessa on se, että todella teen mitä tahdon. Sinkkuus on tehnyt minusta vahvemman naisen. Pärjään omillani enkä tarvitse ketään. Tietenkin koen yksinäisyyttä ja tahtoisin löytää kumppanin, jonka kanssa voisin elää yhteistä elämää ja opetella taas olemaan vahva parisuhteessa. Enkä väitä, ettei tule aikoja, kun huomaa olevansa puutteessa. Kyllä se ihmiskosketus on tärkeää ja sitä kaipaa yksin eläessä paljon. Se ei tietenkään tarkoita pelkkää seksiä, vaikka sitäkin kaipaa. Usein iltaisin olisi vain mukavaa käpertyä jonkun kainaloon ja tuntea turvallisuutta.

Joten sitä kohti on porskutettava, ja suudeltava monta rupikonnaa läpi, kunnes se oikea löytyy.

Melkein vuosisadan rakkaustarina

Tytöt lähti radalle kaksistaan, ensimmäistä kertaa yhdessä. Minä lähdin sillä asenteella, että nyt löytyy mies ja ystävälläni oli hetkellinen miesviha päällä.

Päädyttiin erääseen paikalliseen tanssiravintolaan ja heti tuli joku kaljupää samaan pöytään, osti kalliit drinkit meille. Kävi vähän liian kuumana, joten pistettiin jätkä kalppimaan. Pian pöytään pöllähti kaksi nuorta miestä joista toinen (Matti) pyysi minua tanssimaan ja mehän tanssittiin. Katselin, että ompa kivan näköinen tyyppi. Kun oltiin tanssittu jokunen tovi, piti hänen päästä tupakalle ja ystäväni meni hänen mukaansa. Matti taisi jo silloin iskeä silmänsä ystävääni, mutta vei minua edelleen tanssimaan. Kerättyään tarpeeksi rohkeutta Matti kysyi minulta ystävästäni ja myönsi kiinnostuksensa häneen. Pakko oli myötää tappio, mutta ainakin olin saanut hyvää tanssiseuraa.

Koko ilta meni näiden poikien kanssa ja oli hulvattoman hauskaa. Matti oli jo tässä vaiheessa täysin ihastunut ystävääni ja tunnustikin ihastustaan hänelle. Ystäväni suorasanaisena naisena taisi vain tokaista kauniisti: ”Älä puhu paskaa”. Vaan ei Matti luovuttanut, pyysi meitä kaikkia luokseen aamupalalle. Luvattiin lähteä, mikäli saadaan kyyti kotiin. Herrasmiehenä Matti hankki kyydin, mutta tytöt päätti lähteä suoraan kotiin.

Matti viestitteli koko kotimatkan ajan ystäväni kanssa ja viestittely jatkui koko viikon. Ystäväni ei ensin lämmennyt ajatukselle ollenkaan, mutta suostui kuitenkin vielä tapaamaan. Olihan Matti kuitenkin sinnikkäästi yrittänyt. Siitä alkoi muutaman kuukauden tapailu.

Alussa oli kuherruskuu, jolloin kaikki oli ihanaa, mutta sitten kuvioihin tuli Matin ex-tyttöystävä, Matin lapsen äiti. Hetken he jatkoivat tapailua soutamalla ja huopaamalla, mutta tämä hengailukuvio ei toiminut, kun Matti ei osannut päättää mitä hän haluaa. Siihen päättyi se vuosisadan rakkaustarinan alku.

Pienen hiljaiselon jälkeen Matti ja ystäväni ovat palanneet yhteyksiin, ystävinä ja kertovat toisilleen huolet ja murheet, yleensä liittyen Matin ex-tyttöystävästä avautumiseen.

Tämäkin on ollut ystäväni sinkkuelämässä iso tarina, vaikka se ei kestänytkään pitkään. Ylä-ja alamäkineen tarina joka kannattaa muistaa vuosienkin päästä.